”Automaatio ja asiakaspalvelu leimaavat perintäalan tulevaisuutta”

”Automaatio ja asiakaspalvelu leimaavat perintäalan tulevaisuutta”

9.11.2016

Mitä oli perintä 80-luvulla? Mitä se on nyt? Miltä näyttää perintäalan tulevaisuus? Intrum Justitian lakiasianosaston johtaja Jyrki Lindström kertoo.

Miten päädyit perintäalalle?

Päädyin perintäalalle täysin sattumalta hakiessani kesätöitä oikeustieteen opiskelijana Tietoperintä Oy:stä vuonna 1986. Sitä ennen olin työskennellyt opintojen ohessa hyvin monenlaisissa yrityksissä – jopa lammastilalla.

Olet siis ollut alalla jo hyvin pitkään. Minkälaista perintä oli 80- ja 90-luvuilla?

Perintä oli 80-luvun lopussa huomattavasti nykyistä manuaalisempaa ja se tapahtui ilman kännyköitä, tekstiviestejä ja sähköposteja. Internet teki tuloaan ja ensimmäisiä valtavan suuria laukkukännyköitä otettiin käyttöön.

Perinnän toimeksiantomäärät olivat paljon nykyistä pienempiä, ja Suomesta puuttui kokonaan vapaaehtoista perintää koskeva lainsäädäntö. Oikeusministeriö, kuluttaja-asiamies ja Suomen Perintätoimistojen Liitto ry valmistelivat ja julkaisivat ensimmäiset hyvää perintätapaa kuluttajaperinnässä käsittelevät säännöt vuosina 1992 ja 1993..

Perintälain valmistelu aloitettiin 1996. Laki valmistui ja tuli voimaan vasta 1.9.1999. Samana vuonna tuli voimaan laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta. Nykymuotoinen, perintälakiin perustuva vapaaehtoinen perintä käynnistyi siis vasta vuonna 1999 ja kuluttajasaatavan perintäkulutariffeihin perustuva perintä vuonna 2005.

Oikeudellisessa perinnässä tapahtui suuri mullistus vuonna 1993, jolloin otettiin käyttöön oikeusministeriön ja perintäalan yhteistyönä nykymuotoinen riidattomien haastehakemusten käsittelyjärjestelmä Santra. Uusi suppea haastemenettely korvasi vanhan maksamismääräys- ja lainhakumenettelyn riidattomien saatavien oikeudellisena perintäkeinona. Saatava-asiakirjojen liittäminen oikeudellisen perinnän hakemukseen tuli tarpeettomaksi ja asiakirjojen leimamerkitsemisestä luovuttiin.

Aloittaessani perintäalalla pääsääntönä oli, että velat piti maksaa täysimääräisesti. Suuri muutos perintäalalla koettiin vuonna 1993, jolloin velkojen leikkaaminen tuli mahdolliseksi lakien yksityishenkilön velkajärjestelystä ja yrityksen saneerauksesta seurauksena. Näitä lakeja täydensivät myöhemmin velan lopullista vanhenemista koskevat säännökset vuosina 2008 ja 2015.

Miltä perinnän tulevaisuus näyttää?

Perintä on muuttumassa kokoajan sähköisemmäksi. Kaikessa lainvalmistelussa panostetaan sähköisen toimintaympäristön luomiseen. Perinnän automatisoituminen ja hyvät IT- järjestelmät ovat nyt ja tulevaisuudessa edellytyksiä menestyvälle liiketoiminnalle. Samalla asiantuntemuksen ja ystävällisen palvelun merkitys kasvaa. Sähköistyminen ei korvaa ihmisiä, vaan molempia tarvitaan.

Myös lainsäädännön muutokset vaikuttavat perintäalaan. Tietosuoja- ja rahanpesulainsäädännön muuttuessa lähiaikoina luotonvalvonnan ja perinnän toimintatapoja on tarkennettava. Perintäalaa koskeva lainsäädäntö on jatkuvassa muutoksessa, sillä ala on jatkanut kasvuaan vuosi vuodelta. Suomessa on nyt noin 120 ammattimaista perintätoimintaa harjoittavaa yritystä, joissa työskentelee noin 2 000 henkilöä.  Perintätoimistot käsittelevät yli 10 miljoonaa luotonvalvonnan ja saatavien perinnän toimeksiantoa vuosittain.

Mikä on ollut urallasi mielenpainuvinta?

Mieleenpainuvinta on ehdottomasti ollut 12 vuotta oman työ ohessa jatkunut työskentely Markkinointi-instituutin ja Luottomiehet ry:n suunnitteleman Luottotutkinnon opettajana sekä koulutukseen liittyvän Luotonvalvonta ja saatavien perintä -kirjan julkaiseminen. Ehdottomasti pitää mainita lisäksi Suomen Perimistoimistojen Liiton puheenjohtajan tehtävät. Myös Intrumin maratonjuoksutapahtumat vuosina 1998–2016 ovat olleet ikimuistoisia. Ensi keväänä juostaan taas!

 

Kuvat: Sirpa Levonperä

Jaa sivu