Maksuaikalain mukaan maksuaika saa yritysten välisessä kaupassa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Maksutaparaportti osoittaa, että siitä sopiminen on hyvin yleistä, ja että hyvin usein sopiminen on yksipuolista painostusta.
Yrityksiä painostetaan pidentämään myöntämiään maksuaikoja
Maksutaparaportista selviää, että kahta kolmesta yrityksestä Suomessa on painostettu myöntämään pidempiä maksuaikoja kuin mihin ne olisivat olleet valmiita. Määrä ei ole juuri muuttunut vuodentakaisesta.
– Monien pienten ja keskisuurten yritysten tilanne on varsin vaikea, kun niiltä vaaditaan pidempiä maksuaikoja. Suurten yritysten neuvotteluasema on niin vahva, että niihin joudutaan suostumaan, toteaa johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta.
42 prosenttia Suomen yrityksistä on joutunut myöntämään pidempiä maksuaikoja myös pk-yrityksille, mikä kertoo kierteen syntyneen. Suuremmille yrityksille pidempiin maksuaikoihin on myöntynyt 73 prosenttia yrityksistä.
Maksuviiveet uhkaavat Euroopan kasvua
Melkein puolet Euroopan yrityksistä kokee pitkittyvien maksuaikojen vaikuttavan niiden likviditeettiin joko paljon tai jonkin verran. Yksi kolmesta sanoo, että maksuviiveet vaikuttavat siihen, etteivät ne pysty palkkaamaan lisää henkilöstöä ja yksi neljästä kertoo joutuvansa jopa irtisanomaan sen vuoksi työntekijöitä. Kolmannes vastaajista kertoo, että voisi palkata lisää henkilöstöä, jos saisi maksut asiakkailtaan nopeammin.
Pahiten tilanteesta kärsivät pk-yritykset, jotka muodostavat Euroopan talouden ytimen. Niiden avulla talous olisi mahdollista kääntää nousuun. Euroopassa on 23 miljoonaa pk-yritystä, ja ne edustavat 99 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä.
– Yritykset etenkin pk-sektorilla ovat puun ja kuoren välissä. He saavat maksun myymistään tuotteista ja palveluista yhä pidemmän ajan päästä, mikä usein pakottaa ne maksamaan hitaammin myös omat laskunsa. Hidastelu aiheuttaa kierteen, jota on hyvin vaikea katkaista, Iskala huomauttaa.